Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

0207 791 470

Vaihdenumeroon soittaminen kiinteän puhelinverkon liittymistä maksaa 0,0835 €/puh + 0,0691 €/min.
Mikäli soitto tulee matkaviestinverkon liittymästä veloitus on 0,0835 €/puh + 0,1669 €/min.

laatumedia

laatumedia

  • Avainsanat
Ilkka Hämälä ja Veli-Matti Mattila | 20.11.

Suomi tarvitsee pitkäjänteisen kehittämisen keinoja kriisistä toipumiseen

Koronakriisi teki yhteiskunnan suorituskyvyn läpinäkyväksi. Organisaatiot reagoivat eri tavoin, työyhteisöt kipuilevat ja sopeutuvat. Tietoturva ja verkkoyhteydet ovat olleet koetuksella, ja etäjohtamisessa ja -esimiestyössä on vielä opittavaa. Uuden kehittämiseen ja innovointiin tarvitsemme sosiaalista kontaktia ja inspiroivaa vuorovaikutusta. Osa ihmisistä tarvitsee enemmän tukea sopeutuakseen työskentelemään erossa yhteisöstään. Lisäksi kriisi jättää ratkaistavaksi talouden jälleenrakentamisen.

Mitä Suomen pitää oppia tästä ajanjaksosta, joka varmasti jää sukupolvikokemukseksi?

– Toimialojen erilaisuus käy selväksi. Kansainvälisessä tavarakaupassa eri maiden vaihtelevat rajoitukset ja ohjeistukset on pystytty ratkomaan, koska häiriöihin ja poikkeustilanteisiin on aina opeteltu varautumaan. Palvelualoilla virus leikkasi työstä ja toiminnasta niin ison osan pois, että toipuminen kestää kauan, arvioi Suomen Laatuyhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilkka Hämälä.

– Organisaatioiden toiminta pitää suunnitella niin, että se kestää kaikenlaiset häiriöt. Pitkäjänteinen kehittäminen kasvattaa sitkeyttä, resilienssiä, jonka avulla yllättävätkin haasteet voidaan kohdata, Hämälä jatkaa.

Mitä siihen tarvitaan? 

– Jokaisen organisaation pitää valaa itselleen kivijalkaa, jonka varassa se seisoo, tuntee tavoitteensa, prosessinsa ja toimintatapansa. Jokainen johtaja tarvitsee monipuolisen joukon ihmisiä, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen kehittämiseen ja yhteiseen toimintakulttuuriin, sanoo Elisan toimitusjohtaja ja pitkäaikainen kehittämistoiminnan tuntija Veli-Matti Mattila

Talouden ja teknologian hektisestä uutisvirrasta saa helposti sen käsityksen, että ihmeitä tehdään hetkessä ja suuret innovaatiot tipahtavat syliin.

– Ei oppimisessa ja kehittämisessä ole pikavoittoja. Useimmat suuret innovaatiot ovat vaatineet kärsivällisyyttä, kehittämistä, kokeilemista ja ehkä jopa epäonnistumisia ennen kuin ne ovat lyöneet läpi. On oltava malttia menestyä, Mattila teroittaa.

Kehittäminen vie paljon aikaa. Miten liekki pitkäjänteiseen kehittämiseen pidetään yllä? 

– Hidasta se ei ole, vaikka se vie kauan aikaa. Kehittäminen on dynaamista ja kiehtovaa, koska se vie koko organisaation henkisen suorituskykynsä rajoille. Valmista reseptiä sen johtamiselle ei ole, jokainen kokee herätyksensä itse. Itselleni käännekohta oli, kun joku liiketoiminnan ongelma vaati kestävää ratkaisua, Mattila kertoo.

Miten johtajan voimat riittävät?

– Kun oppimisen palo on tarttunut kriittiseen massaan organisaatiossa, he eivät pysähdy, vaikka johtaja hetken epäröisi. Kun näkee joukkojen voimaantumisen, se on valaiseva, hyvä tunne. Siitä tietää, että tämä porukka voi nousta kilpailukyvyltään maailmanluokkaan, Ilkka Hämälä määrittää.

– Sen jälkeen johtamisessa korostuu viestintä. Ihmiset tarvitsevat jatkuvaa tavoitteiden ja saavutusten esiin nostamista. Anna heille mahdollisuus olla ylpeitä työstään ja tehtävästään. Ei johdon pidä niittää kaikkea kunniaa, mitä on tarjolla, hän jatkaa.

Miten Suomen pitäisi kansakuntana hyödyntää näitä keinoja, kun se tervehdyttää talouttaan? 

– Eri intressipiirien pitää tunnistaa ja tunnustaa omien tavoitteiden lisäksi kansakunnan yhteinen etu. Yhteiskunnan vuorovaikutuskanavia ja luottamusta on rakennettava kärsivällisesti. Tarvitsemme neutraaleja foorumeita, joissa yritykset sekä julkinen sektori keskustelevat tavoitteellisesti pitkäjänteisestä kehittämisestä ja suorituskyvyn parantamisesta. Kun kaikki luovat työtä ja hyvinvointia laadukkaalla ja pitkäjänteisellä kehittämisellä, se näkyy parempana suorituskykynä, johtamisena ja vaikuttavuutena. 

Metsä Group ja Elisa ovat Suomen Laatuyhdistys ry:n jäseniä ja heidät on palkittu Suomen laatupalkinnolla kunnianosoituksena pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä toimii myös Suomen Laatuyhdistys ry:n puheenjohtajana. 

Missä he ovat nyt? Metsä Fibre Oy - Suomen laatupalkinto 2012
Elisa Oyj: Jokainen päätös tehdään laadun puolesta

Kauppalehti: Kriisinkestävyys rakennetaan pitkäjänteisellä kehittämisellä