Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

laatumedia

laatumedia

| 9.4.2021

Sitra etsii jälleen kiertotalouden tulevia menestyjiä

Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista lanseerattiin keväällä 2017. Loppuvuodesta 2019 Sitra ja Laatukeskus jakoivat ensimmäistä kertaa tunnustukset ja kunniamaininnat suomalaisille edelläkävijäyrityksille. Tänä keväänä koottava Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 jatkaa työtä ja nimeää tämän hetken parhaita yritysesimerkkejä. 

Tammikuussa julkistettu Suomen kiertotalouden strateginen edistämisohjelma katsoo vuoteen 2035 asti. Tavoitteena on luoda kiertotaloudesta uusi talouden perusta. Taustalla on EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma ja erityisesti sen kestävän tuotepolitiikan kehys, joka tulee muuttamaan yritysten toimintaympäristöä. Se tukee osaltaan ajatusta, että ylläpitääkseen kilpailukykynsä yritysten kannattaa miettiä liiketoimintalogiikkansa uudelleen.

Kari Herlevi vetää Sitran kiertotalousprojektia ja on ollut mukana jo, kun panostus cleantech-liiketoimintaan alkoi noin 10 vuotta sitten. 

- Suomessa julkaistiin Sitran johdolla maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta 2015–2016. Se toimi eräänlaisena lähtölaukauksena ja kehityksen vauhdittajana. Selkeästi jo ymmärretään, että kyse on kilpailukykyyn vaikuttavasta tekijästä ja osaamiseen pitää panostaa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 82 % suomalaisista uskoo, että kiertotalous luo uusia työpaikkoja ja 78 % on sitä mieltä, että Suomen pitäisi toimia sen edistämiseksi.

Isoista yrityksistä neljäsosalla oli kiertotalous mukana strategioissaan jo pari vuotta sitten. Täysin tyytyväinen Herlevi ei kuitenkaan ole.

-  On sanottava, että esimerkkejä todella kovista kiertotalousratkaisuista pitäisi olla jo enemmän tässä vaiheessa. Vain siten kiertotalouden käyttöönotto nopeutuu.

Myös globaalilla tasolla tarvitaan tiukkaa ryhtiliikettä.

- Edelleen vain noin 9 % maailman materiaalivirroista säilyy talouden kierrossa ja tulee uudelleen käyttöön. Kaikesta yrityksestä huolimatta trendi on ollut laskeva. Myös Suomessa on vielä vuonna 2018 tuotettu ennätysmäärä jätettä, Herlevi toteaa. 

Yritysten arvonluonnin on muututtava kestävämmäksi

Kari Herlevi uskoo Suomen mahdollisuuksiin, mutta paljon on tehtävä tavoitteen eteen.

- Ilmastonmuutosta täytyy pystyä torjumaan ja turvata luonnon monimuotoisuus. Nyt pitää jo toimia ripeästi niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Enää emme voi jäädä odottamaan.

- Yritysten arvonluonti muuttuu. Sen täytyy olla kestävää. Tähän liittyen myös omistaminen muuttuu. Monet yritykset ovat jo siirtyneet puhtaasta myynnistä tuotteiden vuokraamiseen, huoltamiseen ja takaisin ottoon. Tätä ajattelua tarvitaan lisää.

- Kulutus ei lopu, vaan se muuttaa muotoaan. Tämän ymmärtäminen ja tuotteistaminen on vahva kilpailukykytekijä. Alueelliset panostukset ovat tässä tärkeitä. Tämä on koko Suomen yhteinen mahdollisuus, Herlevi painottaa. 

Kuka pääsee uudelle Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle?

Vuonna 2017 aloitetulla listalla on ollut mukana 124 organisaatiota. Tänä keväänä etsitään jälleen uusia onnistujia. Ehdokkaita arvioidaan neljällä kriteerillä: ratkaisun mielenkiintoisuus, vakiintuminen liiketoiminnaksi, vaikuttavuus kiertotalouden näkökulmasta sekä skaalautuvuus.

Erinomainen esimerkki uuden talousmallin toteuttajasta on Swappie Oy, joka oli vuonna 2019 mukana kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla ja sai samana vuonna Sitran ja Laatukeskuksen jakaman kunniamaininnan. Yritys ja liiketoiminta on kasvanut ja laajentunut kansainväliseksi todella nopeasti vajaassa kahdessa vuodessa.

Yritykset voivat hakea mukaan arviointiin Sitran verkkosivuilla olevan hakulomakkeen kautta 16.4. mennessä. Lisäksi kuka tahansa voi vinkata listalle kiinnostavia yrityksiä. Lisätietoja löydät Sitran sivuilta.

Laatuyhdistykseltä mukana listan ehdokkaita arvioimassa on Petri Lehtipuu. Hän on vastannut kiertotalouden johtamismallin kehittämisestä osaksi kansainvälistä EFQM 2020 -arviointimallia ja tietää, että menestyneetkin organisaatiot voivat oppia itsearvioinnin kautta lisää omasta toiminnastaan. EFQM-mallin arviointityökaluista kiinnostuneet voivat ottaa suoraan yhteyttä Petriin, petri.lehtipuu@laatukeskus.fi.

Kuva: Miikka Pirinen