Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

0207 791 470

Vaihdenumeroon soittaminen kiinteän puhelinverkon liittymistä maksaa 0,0835 €/puh + 0,0691 €/min.
Mikäli soitto tulee matkaviestinverkon liittymästä veloitus on 0,0835 €/puh + 0,1669 €/min.

laatumedia

laatumedia

Kai Mäenpää | 3.9.

Muotoilulla menestykseen

Oliko Leonardo Da Vinci insinööri vai taiteilija?

Muotoilun taloudellinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Yritysten tulisi hyödyntää muotoilua useissa eri toiminnoissa siten, että muotoilun käytön vaikutukset näkyisivät tuotteiden ja palvelujen parempana asiakaskokemuksena ja käytettävyytenä. On selvää, että muotoiluosaamisella voidaan nostaa tuotteen tai palvelun haluttavuutta asiakkaiden silmissä.

Ruotsalaisen SVID (Stiftelsen Svensk Industridesign) tutkimushankkeen mukaan muotoiluun jatkuvasti investoineiden yritysten tuottavuus oli yli 50% korkeampi kuin yritysten, jotka eivät olleet investoineet muotoiluun.

On todistettu, että muotoilu parantaa yritysten kilpailukykyä ennen kaikkea silloin, kun sitä hyödynnetään yrityksen strategisella tasolla. On myös tutkittu, että muotoilulla on vahva suhde innovaatiotoimintaan ja kansainvälistymiseen.

Taidekasvatus monen menestystekijän taustalla

2000 vuotta sitten roomalainen arkkitehti-insinööri Vitruvius kirjoitti kirjan rakentamisesta (De architectura libri decem). Aikoinaan kirjalla oli valtava merkitys rakentamisessa ja arkkitehtuurissa. Monet renessanssiajan mestarit kuten Da Vinci ja Rafaello käyttivät Vitruviusta oppi-isänään.

Vitruviuksen keskeinen sanoma oli, että rakennuksen on oltava käyttökelpoinen, kestävä ja kaunis. Aikoinaan arkkitehdin työ kattoi myös nykyään rakennusinsinöörin työksi luettavan työkentän.


Pantheon on maailman suurin raudoittamaton betoniholvi. Se on kestänyt käyttöä ja aikaa jo 1900 vuoden ajan.

Minä väitän

Liian usein Suomessa mennään teknologia edellä, vaikka nykyisin tulisi edetä käytettävyyden ehdoilla. 
Suunnittelun tulisi lähteä käyttäjän tarpeista ottaen huomioon käyttöympäristön sekä ulkonäön ja noudattaen kestävyyden periaatetta. Aivan kuten Vitruvius 2000 vuotta sitten opetti.

Havaintojeni mukaan monen suomalaisen kansainvälisesti menestyvän teknologiayrityksen omistajalla tai perustajalla on ollut läheinen suhde taiteeseen ja kulttuuriin. Näistä esimerkkeinä vaikka Genelec, Neles tai Planmeca. Panostamalla taiteeseen ja kulttuuriin esimerkiksi lisäämällä näitä oppiaineita perus- ja yliopistokoulutukseen, luomme ymmärrystä sekä pohjan uusiin tulevaisuuden kansainvälisiin menestystarinoihin.

Muotoilulla menestykseen

Selvitysten mukaan suomalaiset yritykset näkevät esteenä laajemmalle muotoiluosaamisen hyödyntämiselle puutteellisen vuoropuhelun muotoilijoiden ja liikejohdon välillä. Tällä hetkellä on olemassa vain foorumeita, joissa muotoilijat keskustelevat keskenään, jolloin asian laajempi ymmärrys jää toteutumatta. Tätä tyhjiötä täyttämään SKIY on järjestämssä Muotoilulla menestykseen -seminaaria.

 
Kirjoittaja Kai Mäenpää on työssä Planmeca Oy:llä operatiivisena laatujohtajana. Tämän lisäksi hän toimii myös Lean-valmentajana. Lisää ajatuksia aiheesta osoitteesta https://leanthinking.fi/