Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

Henkilöstömme yhteystiedot löydät täältä.

laatumedia

laatumedia

Petri Lehtipuu | 17.12.

Miksi kiertotalous ei etene omalla painollaan?

Kiertotaloudesta hyötyvät kaikki, on tapana sanoa. Kun materiaalien käyttö vähenee ja niiden elinikä pitenee, luonnonvaroja säästyy ja kierrätykseen kelpaamatonta jätettä ei juuri synny. Verrattuna lineaariseen osta-käytä-heitä pois -ajatteluun kiertotalous tuo useita toimivia vaihtoehtoja. Mutta se ei ole ongelmatonta, vaan kiertotalouden parissa työskentelevätkin joutuvat välillä miettimään, mikä on olennaista, ja miten kiertotaloutta voisi enemmän edistää.

Sitran ja sen kumppaneiden organisoima, järjestyksessään neljäs maailman kiertotalousfoorumi (WCEF) järjestettiin 29. – 30.9.2020 poikkeuksellisesti virtuaalikonferenssina, kuten koronapandemian aikana on jouduttu toimimaan. Konferenssi kokosi 4 300 osallistujaa 143 maasta pohtimaan ajankohtaisia teemoja, ja miten kiertotalous voi tuoda puhtia talouden elvyttämiseen. 

Monipuolisten esitysten ohessa toimi osallistujien keskustelupalsta, johon saattoi esittää kysymyksiä alustajille, jatkaa heidän esiin nostamistaan teemoista tai esittää muille osallistujille kysymyksiä aiheista, jotka ovat pinnalla. Havaitsin keskustelua seuratessani ja dokumentoidessani, että yksi tärkeä aihe keskustelijoille oli, mistä kiikastaa, ettei kiertotalous ole kaikkialla valtavirtaa. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä poiminnoistani konferenssin ensimmäiseltä päivältä (alkuperäiset kommentit englanninkielisiä):

  • toimenpiteet planeettamme säilyttämiseksi tulisi aloittaa energiavallankumouksesta: ensin on siirryttävä uusiutuviin lähteisiin, hyödynnettävä teknologiaa paremman tehokkuuden aikaansaamiseksi ja muutettava käyttäytymistä energiaa säästämistä kohti
  • pitää aloittaa koulutuksesta: puhuttava eettisistä arvoista, kehitettävä omatuntoa tunnistamaan nykyiset kriisit ja tulevaisuuden näkymät
  • digitalisaation avulla voimme parantaa palveluita sekä vähentää materiaalien tarvetta, ja tarvittava materiaali voidaan ottaa kierrossa olevista materiaaleista
  • tulisi vähentää tavaroiden ostamisen tarvetta, jolloin myös raaka-aineiden tarve vähenee
  • kaiken tulisi lähteä jo suunnitteluvaiheesta, miten jokaisessa vaiheessa voidaan hyödyntää kiertotalouden periaatteita
  • julkisissa hankinnoissa, joissa pyydetään tarjoamaan tiettyä tuotetta tai palvelua, ei yleensä oteta huomioon koko hankintaketjua eikä sen optimointia. Jonkinlainen allianssimalli, jossa palkittaisiin yhdessä määriteltyjen sidosryhmien tarpeiden täyttymisestä, voisi toimia paremmin
  • kiertotalous linkittyy yhteiskuntajärjestelmään, ympäristö- ja talousjärjestelmään ja näiden läpinäkyvyyteen. Kiertotalous ei ole ratkaisu kaikkeen arvon luomiseen, vaan sillä on rajansa. Ilman läpinäkyvyyttä ajaudutaan helposti viherpesuun. 


Yllä olevista poiminnoista ja muista vastaavista kommenteista käy ilmi, että puhumme systeemisestä asiasta. Kiertotalous ei ole muista toiminnoista tai päätöksenteosta riippumaton alue, vaan se koskettaa yhtä lailla ihmisen perustarpeita kuin koulutussisisältöjä, teknologiaa, talousjärjestelmiä ja julkisten hankintojen kriteereitä. 

Onko sitten mitään konkreettista mallia tai polkua, joka toimisi lähtökohtana kiertotalouden voimakkaammalle leviämiselle? Ensi näkemältä kaikki keskustelijat vaikuttavat tuovan hyvinkin erilaisia ratkaisuja, miten kannattaisi edetä.

Jatkan vielä WCEF:n osallistujien ajatusten pohjalta. Keskustelu etenee siihen suuntaan, että kun halutaan muuttaa sekä tuottamis- että kuluttamistottumuksia, jossakin vaiheessa mukaan painottuvat erityisesti taloudelliset ja lakiin ja säädöksiin perustuvat elementit. Mutta niiden lisäksi tarvitaan myös asenteiden muuttumista.

  • kiertotalous ei ole suunnittelukysymys, vaan poliittinen kysymys
  • miten hankintapäätöksiin voitaisiin sisällyttää vaatimuksen kiertotalouden periaatteista?
  • kun aikaisemmin jätteenä pidetylle materiaalille löydettiin kaupallinen arvo, se hyödytti kaikkia osapuolia
  • monien yritysten kuten IKEAn esimerkit osoittavat, että kiertotalous kannattaa taloudellisesti
  • pelkkä rahoitus, lainsäädäntö, kestävä tuotanto ja kulutus, yksityisen ja julkisen sektorin toimijat eivät riitä, lisäksi tarvitaan ajattelutavan muutos, kielenkäyttö, taiteen ja kulttuurin tuki, visuaalinen inspiraatio ja innostus


Miksi kiertotalous ei vain etene omalla painollaan? Sitäkin kyllä tapahtuu, mutta osallistujien mielestä sitä on myös aktiivisesti edistettävä. Kuten eräs osallistuja totesi, vasta 6 % globaalista taloudesta toimii kiertotalouden mukaisesti, joten 94 % tuottaa jätettä täyttämään ja pilaamaan maailmaa. Hyvien esimerkkien voima on tärkeä, ja konferenssissa Hollanti (80 % jätteestä kierrätetään) sekä Pohjoismaat nousivat esiin kokoaan suurempina vaikuttajina.  Nopea hyvien käytäntöjen soveltaminen oman maan ja oman yrityksen olosuhteisiin toimivat tehokkaina vaikutuskeinoina: tarvitaan kykyä laskea paremmin hyötyjä sekä myös julkisen vallan ohjaavia toimenpiteitä (keppiä ja porkkanaa). Kiertotalous hyödyttää parhaimmillaan sekä tuottajaa, palvelun tai tuotteen käyttäjää, yhteiskuntaa ja luontoa, joten se tarjoaa paljon voittomahdollisuuksia.

-----

Olemme kehittäneet kiertotalousliiketoiminnan johtamiseen uudet, kansainväliset työkalut; pikakysymyssarjan sekä kattavan suorituskykyanalyysin. Lue lisää.