Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

laatumedia

laatumedia

| 9.4.2021

Kilpailukykyinen kiertotalous syntyy vain uutta oppimalla

Vuorineuvos Reijo Karhinen tunnetaan pitkän linjan yritysjohtajana. Sen jälkeen, kun päivätyö OP-ryhmän pääjohtajana päättyi 2018, ovat lukuisat luottamustoimet pitäneet hänet kiireisenä. Väljemmät aikataulut ovat kuitenkin jättäneet tervetullutta aikaa muun muassa metsätalousyrittämiselle, suomalaisen hirsirakentamisen perinnön tallentamiselle ja uusien ilmiöiden, kuten kiertotalouden, analysoimiselle. Muiden tehtävien ohella Karhinen on viime vuosina toiminut ympäristöministeriön asettaman strategisen kiertotalouden edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana.

Suomesta syntyy kiertotalouden menestystarinoita, jos…

Nyt puhutaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Koskaan aiemmin Suomi ei ole ollut näin hyvässä positiossa ja sitä kautta paalupaikalla. Meillä on kiertotalouden ajatusjohtajuutta, vaikka lukujen valossa emme nouse erityisenä menestyjänä vielä esiin. Korkean teknologian osaajana Suomella on kuitenkin paljon annettavaa ja voitettavaa. Tuotantomalli on iso mahdollisuus vientivetoiselle taloudelle. 

Voimme olla hyvä pilottikohde, mutta skaalautuvuus tulee vain viennin kautta ja kiertotalouden tuotteiden kysyntä ei vielä ole riittävän suurta. Kun suuret talousmahdit, kuten Kiina ja Yhdysvallat, ilmoittavat sitoutuvansa hiilineutraalisuustavoitteisiin avautuu valtava uudenlainen markkina.  Meillä on Suomena erinomaiset edellytykset olla siinä muutoksessa voittaja. 

Kiertotalous on yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen, mutta se on ratkaisu myös talouteen. Sen sijaan, että näemme vain edessä olevan vuorenseinämän, täytyy katsoa sen yli, missä on uusia mahdollisuuksia. Kiertotalous antaa vaihtoehdon, miten korvata materiaalitaloutta. Ei ole realistista kuvitella, että voisimme selvitä ilman talouskasvua. Kestävyysvajeeseen täytyy löytää uusia ratkaisuja.

Kilpailukyvyn kasvattamiseen tarvitaan kiertotalousinsinöörejä 

Kiertotalousajattelu ei ole vielä meidän normaalia arkeamme. Siirtymä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen on suuri ja se koskee aivan kaikkia. Jakamistalous, palvelullistaminen – meillä on niissä yhä paljon opittavaa sekä koulussa että työpaikoilla.

Osaamista pitää uudistaa ja se lähtee liikkeelle jo varhaiskasvatuksesta. Painopiste on ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa. Niissä tarvitaan päivityksiä opintosuunnitelmiin. Meidän on opittava valtavasti uutta ja vain koulujärjestelmän kautta se onnistuu. Tekniikan akateemiset ilmaisivat viime kesänä huolensa siitä, että teknisissä korkeakouluissa ei opeteta insinöörejä kiertotalouteen. Tämä pitää nopeasti ratkaista.

Hallinnon siilot ja markkinan puuttuminen hidastavat

Haastavaksi tilanteen tekee, että kiertotalous on erilaisten toimialojen, sektoreitten ja hallinnonalojen rajapinnoilla. Tässä tarvitaan yritysten ja hallinnon välistä yhteistyötä, mutta yhtä lailla eri hallinnonalojen välistä vuoropuhelua. Hallinnon siilot ovat myrkkyä kiertotaloudelle.

Tarvitsemme markkinan ohjaamaan kehitystä. On tärkeää saada yritykset kilpailemaan keskenään siitä, kuka pystyy toimimaan vähäpäästöisimmin. Jos markkina ratkaisee hinnoittelun siltä pohjalta, että vähäpäästöisimmät ratkaisut ovat edullisimpia, se ohjaa kestävää kehitystä.

Meillä on jo lainsäädäntöä, joka määrää kierrättämään, mutta meillä ei ole lainsäädäntöä, että kierrätettyjä tuotteita täytyy ostaa ja käyttää. Ostajien puuttuminen on edelleen ongelma. Yritykset pitäisi saada rohkeasti investoimaan uuteen tuotantomalliin, mutta ennen kuin kukaan uskaltaa investoida, pitää olla varmuus siitä, että markkina on olemassa. Muutoksen kohti kiertotaloutta pitää olla kuluttajalle helppo ja yrityksille varma. Tässä murroksessa tarvitaan esimerkkiä ja julkisella sektorilla on keskeinen rooli. Julkiset hankinnat pitäisi pystyä toteuttamaan siten, että sieltä tulisi lisää kysyntää kierrätetyille tuotteille. 

Elämää tasapainossa luonnon kanssa

Suomi muuttuu ja siihen tarvitaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite. Kun keskustelen nuorten kanssa, kuulen heiltä, että meidän pitäisi olla jo perillä, vaikka olemme vasta matkan alussa. Tulevaisuuden voittajia ovat edelläkävijät, jotka ovat osanneet lukea muutoksen merkkejä etuajassa. Yhtiönä Neste on hyvä esimerkki. He lähtivät ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uudistamaan koko toimialan ajattelua kestävän kehityksen pohjalta. 

Missä vaiheessa ihminen on ottanut itselleen vallan ja määrää kuinka kehitys kulkee ja ketkä selviytyvät? Ennen se tuntui itsestään selvältä. Nyttemmin olen alkanut ajatella toisin. Ainoa vaihtoehto on, että elämme tasapainossa luonnon kanssa. Kun enemmistö ihmisistä alkaa ajatella samoin, se on myös valtava muutosvoima. 

Reijo Karhisella on kakkoskodin tontilla pääosin omin käsin siirrettynä ja uudelleen pystytettynä 10 hirsitaloa 1800-luvulta. Rakennuksia on ehditty purkaa ja siirtää useampaan kertaan yli sadan vuoden aikana. Kiertotalousmallin mukaisesti.