Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

Henkilöstömme yhteystiedot löydät täältä.

laatumedia

laatumedia

  • Avainsanat
| 7.6.2021

Hyvä johtaja on läsnä myös etänä

Keväällä Laatuyhdistyksen hallitukseen nimitetty Nina Westerberg tuo mukanaan elintarvikealan johdon näkökulmaa. Picadelin toimitusjohtajalle hallitustyöskentely on tuttua jo vuosilta 2013–2017. Moni asia on lyhyessä ajassa muuttunut, mutta hyvän johtajan ominaisuudet eivät. Westerbergin mukaan ytimessä on aina ihmisten, ei asioiden johtaminen. Parhaimmillaan johtaminen on kykyä luottaa ja energisoida. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin läsnäolo.

Millä mielin aloitat uuden toimikauden Laatuyhdistyksen hallituksessa?

- Laatu on aina ollut lähellä sydäntäni ja otan todella mielelläni luottamustehtävän vastaan. Minulle laatu tarkoittaa ennen kaikkea hyvää johtamista ja sitä kautta organisaation menestymistä ja kilpailukykyä. Kun Laatukeskuksen toimitusjohtaja Juha Ylä-Autio otti yhteyttä, kävimme mielenkiintoisia ja inspiroivia keskusteluja. Odotan innolla yhteistyötä uuden hallituksen kanssa. 

Olet ollut pitkään elintarvike- ja ravitsemusalan johtotehtävissä. Mikä on muuttunut?

- Suurin muutos on muutos itse, eli se vauhti, jolla toimintaympäristö kehittyy. Tämä aika vaatii myös uudenlaista johtamista. Aiemmin oli tärkeää osata johtaa asioita, nyt menetykseen tarvitaan ennen kaikkea kykyä johtaa ihmisiä ja yksilöitä.

Miten koet laadun ja laatujohtamisen merkityksen?

-  Laatu-sanan voi ymmärtää niin monella tasolla. Elintarvikealalla se ymmärretään helposti yksittäisen tuotteen laatuna. Minä näen laadun kokonaisvaltaisena koko yrityksen toiminnan tehokkuutena. Laatu ei kuulu vain asiantuntijoille tai henkilöille, joiden tittelissä se on. Se on ennen kaikkea johdon asia, joka vaatii jatkuvaa ja kokonaisvaltaista kehittämistä. Samalla laatu on myös muutosherkkyyttä ja -valmiutta. 

- Laatuyhdistyksen tehtävänä on auttaa organisaatioita kasvattamaan kilpailukykyään ja tuottamaan uusia innovaatioita. Siinä auttavat eri menetelmät ja toimintamallit. Henkilökohtaisesti pidän EFQM-johtamismallista. Sen avulla tunnistetaan vahvuudet ja kehityskohteet. Organisaatiot tarvitsevat myös ulkoista arviointia omien heikkouksien tunnistamiseen.

Millaista on hyvä johtaminen? 

- Tärkeintä johtamisessa on vision kirkastaminen ja suunnan näyttäminen. Hyvä johtaminen on avointa, rehellistä ja eteenpäin katsovaa - sekä vastuun ottoa että sen antamista. Kukaan johtaja ei selviydy yksin, hän tarvitsee osaavan organisaation toteuttamaan tavoitteet. Johtaja sparraa ja toimii mahdollistajana. Hänen vastuullaan on löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. 

- En ehkä sanoisi, että minulla on varsinaisia esikuvia, mutta tässä yhteydessä annan kiitokset omalle esimiehelleni David von Laskowskille, joka on Greenfoodin konsernijohtaja. Hän luottaa ja energisoi, aivan kirjaimellisesti. Vaikka käsittelyssä olisi vaikeitakin asioita, hän kuuntelee, sparraa ja antaa energiaa lähteä eteenpäin. Hyvä johtaja on läsnä, vaikka olisi etänä.

Onko etäjohtaminen tullut jäädäkseen?

- Henkilökohtaisesti kaipaan luontevaa kanssakäymistä ja spontaania vuoropuhelua. Myös omassa organisaatiossani siirryttiin etätöihin vuosi sitten keväällä. Välillä jo palasimme toimistolle, kunnes taas viime syksynä aloimme tehdä töitä etänä. Kysehän on ollut pakkotilanteesta ja sanoisin, että ihan vielä meillä ei ole kaikkia työkaluja etäjohtamiseen. Tällä tarkoitan organisaatioita yleensä. Sekä esimiehet että henkilöstö tarvitsevat lisää koulutusta ja valmennusta uusiin työ- ja vuorovaikutustapoihin. 

- Pidämme omassa organisaatiossa videopalavereissa kamerat päällä, mutta olen ollut aika monessa kokouksessa, joissa näin ei ole. Tuntuu edelleen oudolta esimerkiksi esitellä materiaaleja, jos ei voi nähdä muiden reaktioita. Normaalistihan esiintyjä näkee, jos jokin asia mietityttää kuulijaa ja voi samalla rytmittää asioiden käsittelyä sen mukaan. Etänä eleet ja ilmeet jäävät helposti huomaamatta, vaikka kameratkin olisivat käytössä.

- Etätyö ja digitaaliset kokoukset ovat tulleet osaksi työelämää, mutta aitoa ihmisten kohtaamista ei sittenkään korvaa mikään.