Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

0207 791 470

Vaihdenumeroon soittaminen kiinteän puhelinverkon liittymistä maksaa 0,0835 €/puh + 0,0691 €/min.
Mikäli soitto tulee matkaviestinverkon liittymästä veloitus on 0,0835 €/puh + 0,1669 €/min.

laatumedia

laatumedia

Tani Järvinen | 7.3.

Hoivayritysten toiminnan laatu ratkaisee palveluiden laadun

Suomea järkyttäneet puutteet hoivapalveluissa ovat herättäneet keskustelua hoidon laadusta sekä arvojen ja eettisyyden merkityksestä liiketoiminnan ytimessä.

Laadukas hoito on sellaista, joka takaa vanhukselle hyvän elämän. Haasteita ilmenee väistämättä, kun palveluiden ostajat ja myyjät sopivat keskenään hoidon laadusta tiukoissa budjettiraameissa. Tarvittavien palveluiden skaala on erittäin laaja. Miten määritellään tarvittava peruslaatu? Kuinka sitä mitataan ja valvotaan?

Haluan lisätä keskusteluun tärkeän ulottuvuuden: laatu ei ole vain hoidon laatua vaan sitä, miten organisaatio toimii ja miten sitä johdetaan ja kehitetään. Nykytilanteeseen on johtanut se, että yritykset ovat panostaneet yksisilmäisesti osakkeenomistajien odotuksiin, eikä laadusta ole pidetty kiinni.

Laadukkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää, että perusasiat ovat kunnossa. Ratkaisuksi valtaviin laatueroihin hoiva-alalla tarjoan hoivayritysten toiminnan systemaattista kehittämistä. Laadun määritelmän voi hukuttaa jargoniin ja sertifikaatteihin, mutta kyse on yksinkertaisesti siitä, että sovitaan, mitä tehdään, ja tehdään mitä on sovittu.

Laadun mittaamisen hoivapuolella tekee haastavaksi se, ettei inhimillinen palvelu ole eksaktia tiedettä. Huonokuntoinen asiakas ei välttämättä itse kykene ymmärtämään tai kommentoimaan saamansa palvelun laatua. Helposti ymmärrettäviä laatumittareita ovat geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanteen mukaan (HS 11.2.) esimerkiksi kaatumisten tai makuuhaavojen määrät. Lisäksi mittareissa tulisi huomioida omaisten palaute ja henkilökunnan tyytyväisyys, sillä he tuntevat vanhuksen ja ovat yleensä tämän lähimmät ihmiskontaktit.

Kaikki kulminoituu yritysten omistajien tahtoon, johtoon ja toimintakulttuuriin. Esimerkiksi mistä henkilökuntaa palkitaan – laadukkaista suorituksista vai vältetyistä lääkärikäynneistä ja kutsumatta jätetyistä ambulansseista?

Johdon valinnat näkyvät henkilöstön toiminnassa ja tyytyväisyydessä, ja vaikutukset ulottuvat hoidettaviin ja heidän omaisiinsa. Kaikkien pitää yhtälössä voida hyvin.

Kuten Anni Lassila kirjoitti (HS 14.2.), arvolähtöinen ja vastuullinen toiminta eli tässä tapauksessa inhimillinen hoivapalvelu on pitkällä aikavälillä tuloksen tekemisen edellytys. Kun julkisia hankintakriteereitä määritellään, työssä olisi ehdottomasti oltava mukana laadun ja toiminnan kehittämisen asiantuntijoita. Lopputuloksena syntyisi laadun kokonaisuuden huomioiva kriteeristö, joka toimisi yhteneväisinä pelisääntöinä kaikille sote-hankinnoille.

Tani Järvinen
toimitusjohtaja, Suomen Laatuyhdistys ry

Päivän lehti 23.2.2010 | Lukijan mielipide | Helsingin Sanomat