Tutustu Laatukeskuksen jäsenosioon

Kirjaudu jäsenosioon muokataksesi tietoja tai ostaaksesi verkkokaupasta jäsenhinnalla.

0207 791 470

Vaihdenumeroon soittaminen kiinteän puhelinverkon liittymistä maksaa 0,0835 €/puh + 0,0691 €/min.
Mikäli soitto tulee matkaviestinverkon liittymästä veloitus on 0,0835 €/puh + 0,1669 €/min.

laatumedia

laatumedia

Susanna Ketola | 21.3

Helena Åhman: Tilannetaju menestystekijänä - mitä ihmismielestä kannattaa ymmärtää?

Kevään Q-Prof-seminaarissamme kolmantena puhujana kuultiin Helena Åhmania, joka osaa lähestyä asioita luontevasti yllättävistäkin näkökulmista. Helenan laaja-alaisuutta selittää monipuolinen tausta: väitöskirjaopinnot TKK:lla työpsykologian ja johtamisen laitoksella, monipuolinen muu koulutustausta markkinoijasta luokanopettajaksi ja terapeutiksi, työkokemus teollisuuden palveluksessa, globaalissa IT-bisneksessä ja valmennus- ja rekrytointipuolella. 

Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin kirja Tilannetaju - päätä paremmin, voitti helmikuussa 2019 Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon. Idea kirjaan lähti, kun Helena ja Harri pohtivat yhdessä, mikä on johtajuudessa sellainen asia, mitä ei ole vielä huomattu tai mietitty. Löytyi ajatus siitä, että tilannetajua ei ole aiemmin otettu huomioon, mutta on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. Ihmismieli muodostaa kokonaisuuden, joka koostuu tavoitteista, tunteista ja tekemisestä. Ihmismieli on rutiineja poimiva koneisto, koska aivot pyrkivät toimimaan energiatehokkaasti. 

Mistä tilannetaju muodostuu?
1.    Vaikuta mielen kuormaan
2.    Maksimoi energiataso
3.    Heikennä havaintoharhoja
4.    Suuntaa huomio
5.    Säädä tunteita
6.    Selkiytä ajattelua
7.    Herkistä intuitiota
8.    Jalosta tapoja

”Jos sulla on aivot, sulla on havaintovirheitä.”

Painetilanteissa tilannetaju häviää helpoiten. Painetilanne on jokaisella erilainen. Helena haastoi yleisöä miettimään itseään painetilanteessa ja ennen kaikkea sitä, miten reagoi, kun paine kasvaa. Tulevaisuuden osaamista on mennä kohti epämiellyttävyyttä ja ratkaista painetilanteet. Ihmiselle ei ole sisäänrakennettuna se, että oma ajattelu olisi virheellinen. Silloin kun tämän tiedostaa, pystyy ketterämpään ajatteluun. Mistä siis tietää, onko oma ajattelu totta?

Arvioimme toisia negatiivisemmin silloin, kun oma energiatila on huono. Helena pyytää miettimään millaisessa olotilassa teet tärkeät päätökset? Yksinkertainen asia, joka vaikuttaa tilannetajuumme on se, miten hengitämme. Oma energiatasomme vaikuttaa painetilanteeseen ja siihen, miten arvioi muita ihmisiä tai näemme mahdollisuudet eri tilanteissa. Se, mitä ajattelet toisesta ihmisestä, näkyy hieman äänensävyssä ja ilmeissä. Ihminen yrittää päästä negatiivisista tunteista nopeasti eroon. Tämä on kuitenkin tutkitusti tehoton strategia, koska silloin negatiiviset tunteet tarraavat kiinni entistä tiukemmin. On hyväksyttävää myöntää itselleen, kun pännii tai surettaa. 

Ajattelun virittämistä uuteen ei tehdä riittävästi

Rutiininpoimintakoneistoamme voi myös hyödyntää tilannetajun parantamiseen, sillä janoamme oivalluksia. Itsensä kehittämiseen Helena kannustaa hyödyntämään tietoista ja alitajuista ajattelua. Oman arvostuksen osoittamista voi esimerkiksi kehittää kirjaamalla päivittäin ylös ne asiat, mitä teki päivän aikana tämän taidon parantamiseksi. Rutiininpoimintakoneisto alkaa askel askeleelta tehdä tästä rutiininomaista niin, että pian huomaat automaattisesti löytäväsi hetkiä, jolloin voit osoittaa oman arvostuksesi. 

Panttivankitilanteiden syyteauditointi avuksi vaativiin keskusteluihin

Vaativat keskustelut ovat niitä, joissa esitetään vahvoja mielipiteitä ja joissa keskusteluun osallistuvilla on korkeat panokset. Vaativissa keskustelutilanteissa parhaiten toimii suora ja myötätunnon kautta käytävä keskustelu. Vaativiin tilanteisiin valmistautuessa voi hyödyntää panttivankitilanteissakin käytettyä syyteauditointia. Syyteauditointi tarkoittaa sitä, että pysähtyy ennalta miettimään mitä toinen sanoo, murehtii tai moittii kyseisestä tilanteesta. Konkreettinen keino pysähtyä miettimään, miten ymmärtää toisen ajatusmaailmaa, on asettua tämän toisen ihmisen saappaisiin. Helena kertoi esimerkkinä, miten kovalta tuntuva palaute saadaan hieman kevennettyä: Kerro alkuun heti se, mitä oletat toisen sanoistasi ajattelevan, esimerkiksi ”Seuraava asiani saattaa tuntua mielestäsi aika kovalta.” Tee siis mahdollisuuksien mukaan näkyväksi toisen kokemat tunteet.

1.    Tarkista oma tila: keho, tunteet, ajatukset
2.    Luo tunneside: kuuntele, ole läsnä, suuntaa huomio toiseen ei itseen
3.    Käy dialogia: 1-4 lausetta, halu auttaa
4.    Etsi vaihtoehtoja: me, älä ehdota tai tulkitse liikaa, empatia
5.    Konkretisoi: vedä yhteen, selkiytä, yksinkertaista, päätä myönteiseen

Jos kolme mainituista on paikallaan, useimmiten tilanne ratkeaa rauhanomaisesti. Jos kuitenkin heti alkuun leimaat vastapuolen tyhmäksi tai pahaksi, peli on menetetty. Niin panttivankitilanteet kuin johtaminenkin ovat tunnesiteiden luomista. Opettele siis näkemään toisen ihmisen tunteet mahdollisuutena vaikuttaa, äläkä loukkaannu. Vaativissa tilanteissa on hyvä rajoittaa oma sanoma yhdestä neljään lauseeseen, jotta keskustelun dialogi säilyy. Kukaan ei halua saada pitkää, monologista puhelua, vaan tarkoituksena on luoda dialogi, jossa molemmat voivat kertoa rauhanomaisesti oman kantansa vuorotellen. 

Tilannetaju on tulevaisuudessa erittäin tärkeä. Ei ole yhtä ainutta johtamistapaa, joka toimisi aina ja joka tilanteessa. 

Susanna Ketola
markkinointikoordinaattori, Laatukeskus
susanna.ketola@laatukeskus.fi